Kyläyhteisön puheenvuoro:
Yleistä
Puolitoista vuotta takaperin suoritetun, asutuksen kehitystä koskevan katsauksen yhteydessä Maakunnan edustaja totesi, että Iivantiira on Kainuun ainoita kasvavia kyliä. Mainittu kehitys lähti liikkeelle kun saneerattu rivitalo täyttyi uusilla asukkailla. Vuonna 2019 alkanut kehitys niin jatkunut niin että vuoden aikana kylään on muuttanut kolme uutta ruokakuntaa: Rivitalon mehiläistarhaajan lisäksi, Linnalaan on tullut kylän paluumuuttaja. Metsämäen kiinteistön hankkinut pariskunta muutti keväällä kylän vakinaisiksi asukkaiksi.
Talous
Iivantiiran panos on ollut keskeinen Luoteis-Kuhmon kyläverkkojen rakentamisessa. Runkoverkon ja lisäalueiden rakentamistyö on viety päätökseen ja vuoden lopussa tulee kehittämistyöhön tarvittu laina kokonaan maksetuksi. Silloin palautuvat kyläyhdistyksen omistaman rivitalon ja koulukiinteistön sekä kylän asukkaan asunto-osakkeen kiinnitykset.
Edellinen kaupunginjohtaja kyseenalaisti, että kuuluuko valokuituinfran rakentaminen ylipäätään kaupungin tehtäviin. Nykyinen kaupunginjohtaja Tytti Määttä on tehnyt selväksi, että etäpalveluiden ja kylien elinvoimaisuutta kohentava valokuituverkko on elävän maaseudun elinehto. NOSTE-hanke on aikaansaannoksillaan herättänyt kansainvälistäkin huomiota. Nyt pitää kaupungin siirtyä jarruttajan roolista Kuhmon tietoyhteiskunnan veturiksi, niin että Iivantiira voi keskittyä omien asioiden järjestämiseen.
Pihasusien uhka
Kylän asukkaita järkyttää susien lisääntyminen kylän alueella. Riistanhoitoviranomaisen ja metsästäjäliiton edustajat ovat määritelleet uhalle neljä tasoa, joista neljäs vakavin taso on sellainen, jossa susi aiheuttaa vakavaa vaaraa. Tällöin susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta. Iivantiiran ydinkylässä on toteutunut tilanne, jossa susi on käynyt ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran kimppuun. Vakavin uhka on toteutunut, jolloin kylän asukkaat odottavat viranomaisilta määritelmän mukaisia toimenpiteitä.
Kylän investointitarpeet
Kyläyhdistys on omaehtoisesti remontoinut kylätalon varastorakennuksen katon ja koulun putket. Kylä ei kuitenkaan voi jatkuvasti itse maksaa kaikki sellaisetkin saneeraustyöt, jotka palvelevat laajempia tarpeita. Iivantiiran kylä on hakenut neljä kertaa Kotiseutuliitolta seuraintalojen korjausmäärärahaa, haussa onnistumatta. Koulu ei Kotiseutuliiton mielestä ole seuraintalo, vaikka se kaikilta osin täyttää seuraintalon tehtäviä ja ympärivuotisesti. Nyt alakoulun seinä pitää maalata ja kattokin vaatii remontointia. Rivitalossa on samantapainen tilanne, jonka lisäksi viemäröinnin uudistus on vielä suorittamatta.

Vaikka toimitilojen ylläpito on onnistunut omaehtoisesti, kylälle on elintärkeää, että kaupungin toimitila-avustus säilyy. On alleviivattava, että kovilla talvipakkasilla 1.600 euron tuki ei riitä edes yhden kuukauden lämmityskustannuksiin. Jos toimitila-avustus katoaa, seudun asukkaille tärkeitä Kansalaisopiston kursseja ei voida jatkaa.
Kyläturvallisuus
Tykkylumitalvi ja sen mukana syntyneet sähkökatkot opettivat, miten hauraalla pohjalla on maaseudun perusturvallisuus. Kaksi kylän asukasta joutuivat muuttamaan toiselle paikkakunnalle, sillä he olivat suorasähkölämmityksen vuoksi ilman lämpöä ja vettä. Tilanne kävi sietämättömäksi kun luvattua aggregaattiapua ei näkynyt. Nyt on kulunut jo kaksi vuotta tykkylumista ja kaupunki ei ole vieläkään järjestänyt luvattua tapaamista sähköyhtiön edustajien kanssa. Kyläyhdistys tarttui tehtävään ja valmistelee nyt Suomen pelastusalan keskusliiton määrärahalla omaa sähköpalvelun seurantaa.
TRAFICOM on peräänkuuluttanut, että erillisverkkoja ruvettaisiin rakentamaan paikallisesti. Iivantiiran kyläyhdistys ryhtyy juuri tällaiseen, esineiden-internet sovellusten ja kotiautomatiikkaa mahdollistavan verkon rakentamiseen. Alkuvaiheessa toiminta kohdistuu sähkön saannin ja sen laadun tarkkailuun. Myöhemmässä vaiheessa kehittäminen pitää sisällään myös muut kotiautomatiikan palvelut. Navettainvestointiin ei voi saada ELY:n tukea, vain jos rakentamishankkeeseen sisältyy sähkönsaannin ja paloturvallisuuden takaavien antureiden asennuksia. Iivantiiran viljelijät ja karjanhoitajat voivat rakennettavan verkon avulla järjestää mm. maaperän kosteutta tarkkailevia järjestelmiä.
Lue seudun tapahtumista www-osoitteessa: iivantiira.net
Samoilla palstoilla kerrotaan myös kylän hankkeiden edistymisestä.