Iivantiirassa on harrastettu 3D-mallintamista. Nuo taidot tulivat hyvään käyttöön kun Myllypohjan maston LoRa-välineistön UPS-laitteistoa varten piti valmistaa kylmyydestä ja liiallisesta lämmöstä eristävä laatikko. Maston luona on koppi, jossa on sateelta suojaava katto, mutta tila on kylmä.

Osa LoRa-välineistä kestää jopa 40:n asteen pakkasia, mutta herkempää elektroniikkaa täytyy pitää lämpimänä lämmitysjohdon ja 50 mm:n Finnfoam-laatikon avulla.

Laatikon osien kuvaus ja valmistustapa oli helppo viestittää SketchUp-mallin avulla. Iivantiiran kylää tukee Fiskarsin avulias puuseppä Mikael Spitz, joka rakensi laatikon ohjeiden mukaan.

Valmis laatikko – kuten UPS:in monet muutkin osat – piti noutaa Kuhmon Matkahuollosta, mutta ehkä jonain päivänä tällaiset lähetykset voidaan noutaa kylätaloon perustettavasta monipalvelukeskuksesta?

Kuhmon kansalaisopiston virittämään Iivantiira 3D -toimintaan voi tutustua kahden www-sivuston välityksellä: Iivantiira 3D ja Iivantiira 3D Sovellukset.

Kyläturvapalstan seuraavassa artikkelissa kerrotaan miten UPS-elektroniikka suunniteltiin.

Kuhmossa puhaltaa uusia tuulia. Puolueet – ensin vihreät ja nyt sitten keskustapuolueen valtuustoryhmä – jalkautuvat kyliin. Vaaliaikana, mutta mielellään sen jälkeenkin on aitoa kiinnostusta miten harvaan asutun maaseudun asukkaat selviytyvät maaseutuelämän haasteista. Tuomas Kettusen vierailu synnytti vilkasta ajatuksenvaihtoa Iivantiiran kylätalolla.

Yhteisten asioiden pohdiskelu on tervetullutta, sillä keskuuteemme tulee myös toisenlaisia kutsumattomia ja varsin ikäviä vieraita, joita on pakko kohdata joko yksin, naapureiden tai viranomaisten avulla.

Sellaisia epämieluisia vieraita ovat tykkylumet, EU:n maatalousdirektiivit ja nyt sitten korona. Paikallisesti nämä kriisit ovat antaneet kimmokkeen kehittää uusia ja toimivampia eloon jäämisen oppeja. Erilaiset ilmastoon, energiaan ja tietoliikenteeseen liittyvät pulmat kiihottivat kylätalolle saapuneet asukkaat vilkkaaseen keskusteluun. Ongelmat ja häiriöt tuottavat virikkeen tarkastella ongelmien juurisyitä ja niiden seurauksia.

Tykkylumikriisin jälkeen olemme Iivantiirassa pohtineet ja aktiivisesti keskustelleet kyläturvallisuudesta. Tähän haasteeseen on tartuttu Suomen Pelastusalan Keskusliiton tuella ja viimeksi Elävä Kainuu Leaderin pienhankintatuen avulla. Iivantiirassa on usein esitetty, että ongelmat ratkaistaan parhaiten paikallistasolla.

Tänä päivänä ihmisten huulilla on muutosmukautuvuus. Kaupungin tulevaisuusjaostossa on kysytty, että mitä sillä resilienssillä oikein tarkoitetaan? Resilienssillä tarkoitetaan henkistä valmiutta; palautumiskykyä, jonka avulla ihmiset yleensä, mutta myös perukan asukas pystyy – usein jopa tiedostamattomasti – hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa haasteellisissa tilanteissa.

Tykkylumen, EU:n direktiivien ja koronan uhatessa, meillä pitää olla valmius mukautua. Maataloustuotannon tai poikkeuksellisten olosuhteiden niin vaatiessa, tarvitaan joustavuutta, uusien ratkaisujen ja ajatusmallien käyttöönottoa. Jos kekseliäästi omaksuttu muutos toimii se synnyttää toiveikkuutta siitä, että selviämme ongelmista.

NOSTE-kyläverkkojen rakennushankkeen tiimoilta kylällä oli valmis kaapelireitti Hirvivaaran mastolle. Tuntui houkuttelevalta hyödyntää antennipaikkaa ja samalla avata yhteistyö maakunnallisen teleyhtiön kanssa.

Yhteiskuntavastuuta kantava Kaisanet Oy tarjosi kyläyhdistykselle mahdollisuuden asentaa kyläturvallisuushankkeen lähettimen korkealle mastoon. Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta suoritti valokaapelin asennukset ja Sähkö-Onni Suomussalmelta vei tietopaketteja välittävän laitteen mastoon.

Kiitokset Kaisanet Oy:lle ystävällisestä myötävaikutuksesta. Herää kysymys, että löytyykö kylän eteläosasta muita telealan ystäviä?

Sisäasiainministeriö on tuottanut raportin, jossa kuvataan Suomen harvaan asutun maaseudun turvallisuutta. Raportti on osittain melko synkeää luettavaa (vrt. esim. palveluiden luonnetta ja saatavuutta kuvaava yhteenveto raportin sivulla 28). Toimenpide-ehdotukset eivät liioin herätä toivoa valoisammasta tulevaisuudesta.

Kokonaisvaltaisten tarkastelujen ja pätevien toimenpide-ehdotuksien puuttuessa, raporttiosuuteen on kuitenkin koottu runsaasti tärkeää tietoa ja kirjallisuusviitteitä kyläturvallisuuden eri sektoreista.

Nouda ja lue raportti.

Hietalahti on pieni, kuuden talouden yhdyskunta täällä Iivantiirassa. Eräs kiinteistö, Tuohelan eteläpuolella sijaitseva Vesakko on perinnön kautta suvun jälkeläiselle välittynyt vapaa-ajan asunto. Tuohelan ikkunasta katsoen, päätalon oikealla puolella on pieni punainen koju, jossa sijaitsee kolmen talouden pumppu.

Tarkkaan katsoen kuvassa näkyy valo, joka sijoittuu juuri räystään alle. Se on ikuiselta näyttävää valoa, mutta mitä tarkoitusta varten? Viime viikolla Hietalahden isäntä tuli selvittämään vointiani. Silloin minulle selvisi lampun arvoitus. Valo antaa naapurille mahdollisuuden todeta kotitaloltaan, että pumppuhuoneessa on sähköä.

Sain aiheen näyttää miltä LoRa pääteaite näyttää ja mistä kotiautomaatiossa on kyse. Näköyhteys on tärkeä tekijä, sillä esimerkiksi betoniseinä estää helposti myös LoRa-radioaaltojen etenemisen. 15 watin lamppuun verrattuna päätelaitteen sähkön kulutus on kuitenkin mitätöntä. Mittaria voi lukea tietokoneen tai matkapuhelimen avulla. Eikä virran saatavuutta ja pumppukojun lämpötilaa tarvitse jatkuvasti tarkkailla, vaan tarkoitukseen viritetty järjestelmä osaa hälyttää kun lämpötila ylittää tai alittaa kriittisen lämpötilan.

Viestit välittyvät tätä nykyä Tuohelan ikkunalle sijoitetun keskittimen kautta esineiden Internetiä palvelevaan TTN verkkopalvelimeen. Sieltä data siirtyy sovelluspalvelimeen, joka välittää lämpötilalukeman loppukäyttäjän kotimikroon tai puhelimeen – kaikkialle sinne missä on internetyhteys.

Tietojen esittäminen tapahtuu käyttäjän haluamalla tavalla. Joskus arkistoon talletettu historiatieto voi olla hyödyksi. Sitä voi kuvata esimerkiksi allaolevan viivakaavion avulla, joka löytyy samasta työkalupakista.

Naapurilta ei mennyt aikaakaan kun hän oli jo keksinyt monta muuta käyttöä tälle esineiden internetin (IoT) keksinnölle.

Maaseudun neuvottelukunta kokoontuu 11. marraskuuta Iivantiirassa. Siellä pitää varmaan kertoa mistä kyläturvallisuushankkeessa on kyse. Parhaiten asia selviää käytännön esimerkkien avulla. Pilottia varten on tilattu demo-välineistö, jonka tarkoituksena on näyttää miten LoRa-verkko toimii.

LoRa on kotiautomaation kulmakivi. Järjestelmässä on yhdyskäytäviä ja antureita. Kodin yhdyskäytävänä päätimme käyttää The Things Industries -yhtiön valmistamaa TTIG-laitetta:

Yhtäjaksoinen vihreä valo ilmaisee, että yhdyskäytävälaite on kytkettynä LoRa-verkoon. Kytkentä tapahtuu rekisteröimällä laite verkkopalveluun. The Things Network (TTN) on yhteisöllinen, voittoa tavoittelematon verkkopalvelu, johon jokainen voi rekisteröidä laitteensa.

Parin tunnin odottelun jälkeen Iivantiiran demolaite tuli näkyville TTN:n kartalla: