Kyläyhdistys rakentaa monipuolisia palvelujaan alhaalta ylöspäin. Keskiössä on kylän kiinteistöt ja infrat. Iivantiira osallistui keskeisellä tavalla oman kyläverkon rakentamiseen, sekä NOSTE ja IIVANNOSTE -hankkeiden rahoituksen järjestämiseen. Energiatuotannon järjestäminen on tärkein lähiajan haaste.
Kokokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.
Lisäksi keskustelemme kylän erityisaiheeksi nousseista energia-aiheista: Mieliä painaa kylätalon korkeiden energialaskujen aiheuttamat taloushuolet: Pitääkö rivitalon lämpövaraajan litramäärää laskea jotta vastuksia voisi pienentää? Voisiko aurinkopaneelikentällä pienentää sähkökuluja?
Juhlapuhujaksi on lupautunut kansanedustaja Mikko Polvinen (sillä pienellä varauksella että Mikkoa kaivataan siinä vaiheessa kun neuvottelut tiivistyvät kohti henkilövalintoja).
Miten on, voisiko telepylväitä kierrättää aurinkopaneelien telineeksi?
Kyläyhdistys on liittynyt EU:n Älykäs maaseutu 27 (Smart Rural 27) -hankkeen energiayhteisöön keinona terästää keskustelua.
Kyllä onnistuu. Ainakin Hietalahden isännän veistotaidoilla.
Tilaisuudessa on perinteinen juhlapuhe, tietysti energiatilanteesta. Ja kahvitarjoilua.
Tervetuloa mukaan suunnittelemaan kylän tulevaisuutta!
Iivantiirassa on harrastettu 3D-mallintamista. Nuo taidot tulivat hyvään käyttöön kun Myllypohjan maston LoRa-välineistön UPS-laitteistoa varten piti valmistaa kylmyydestä ja liiallisesta lämmöstä eristävä laatikko. Maston luona on koppi, jossa on sateelta suojaava katto, mutta tila on kylmä.
Osa LoRa-välineistä kestää jopa 40:n asteen pakkasia, mutta herkempää elektroniikkaa täytyy pitää lämpimänä lämmitysjohdon ja 50 mm:n Finnfoam-laatikon avulla.
Laatikon osien kuvaus ja valmistustapa oli helppo viestittää SketchUp-mallin avulla. Iivantiiran kylää tukee Fiskarsin avulias puuseppä Mikael Spitz, joka rakensi laatikon ohjeiden mukaan.
Valmis laatikko – kuten UPS:in monet muutkin osat – piti noutaa Kuhmon Matkahuollosta, mutta ehkä jonain päivänä tällaiset lähetykset voidaan noutaa kylätaloon perustettavasta monipalvelukeskuksesta?
Kuhmon kansalaisopiston virittämään Iivantiira 3D -toimintaan voi tutustua kahden www-sivuston välityksellä: Iivantiira 3D ja Iivantiira 3D Sovellukset.
Kyläturvapalstan seuraavassa artikkelissa kerrotaan miten UPS-elektroniikka suunniteltiin.
Iivantiiran kyläyhdistys osallistui Elävä Kainuu Leader ry:n syksyllä 2020 käynnistämään ’Potkua pienhankinnoilla’ -teemahakuun. Kyläyhdistyksen ehdotus ’Iivantiiran kyläturvallisuusjärjestelmän hankinta’ tuli valituksi yhdeksi EKL:n teemahankkeen alahankkeeksi.
Toimenpiteen tarkoituksena on tukea kyläyhdistyksen suunnitelmaa, joka tähtää esineiden internetin (IoT) käyttöön ottoon Kuhmon pohjoisosassa. Langaton verkko toimii pitkäaikaisesti sähkön saannista riippumatta. Esimerkiksi tykkylumen aiheuttamien pitkien sähkökatkojen aikana uusi verkko jatkaa häiriöttömästi toimintaansa ja kertoo viranomaisille sähköjakelun tilasta kotitalouksissa ja yrityksissä.
Juttuantien tukiaseman LoRa Gateway -laitteet
Tuen perusteella kyläyhdistys on investoinut kahden LoRaWan-lähettimen ja kuudenkymmenen päätelaitteen hankintaan. Uudet laitteet on asennettu Myllypohjan lintujärven ja Elisan Juttuantien tukiaseman mastoihin. Ne täydentävät aikaisemmin Hirvivaaran lähettimen avulla aikaansaatua LoRa-kenttää. Päätelaitteet sijoitetaan asukkaiden koteihin, joissa ne monitoroivat talouden sähkön saantia.
Esineiden internetistä ja kyläturvallisuutta lisäävästä LoRaWan-palvelusta kerrotaan tarkemmin kylän www-sivuston kyläturvallisuuspalstalla.
Hankkeen PDF-muotoinen loppuraportti sisältää yksityiskohtaita tietoa hankkeeseen sisältyneistä toimenpiteistä ja investoinnin vaikuttavuudesta.
EKL pienhankinnan loppuraportti on noudettavissa oheisen PDF-kuvakkeen avulla:
Yhdessä aikaisemmin Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunnan kanssa tuotetun valokuituverkon kanssa kylä on luonut tietoyhteiskunnan toteuttamiseen tarvittavat infrat. Niiden varassa viranomaiset ja palveluntarjoajat voivat kehittää niitä palveluja, joita tarvitaan harvaan asutun maaseudun kasvavien haasteiden kohtaamisessa. Niitä ovat ilmaston ja energian sekä palvelurakenteiden muutoksiin liittyvät ongelmat.
Tulevaisuus näyttää tuleeko kylätalosta näillä toimenpiteillä vähitellen asukkaiden tarpeita monipuolisesti täyttävä monipalvelukeskus.
Kuhmossa puhaltaa uusia tuulia. Puolueet – ensin vihreät ja nyt sitten keskustapuolueen valtuustoryhmä – jalkautuvat kyliin. Vaaliaikana, mutta mielellään sen jälkeenkin on aitoa kiinnostusta miten harvaan asutun maaseudun asukkaat selviytyvät maaseutuelämän haasteista. Tuomas Kettusen vierailu synnytti vilkasta ajatuksenvaihtoa Iivantiiran kylätalolla.
Yhteisten asioiden pohdiskelu on tervetullutta, sillä keskuuteemme tulee myös toisenlaisia kutsumattomia ja varsin ikäviä vieraita, joita on pakko kohdata joko yksin, naapureiden tai viranomaisten avulla.
Sellaisia epämieluisia vieraita ovat tykkylumet, EU:n maatalousdirektiivit ja nyt sitten korona. Paikallisesti nämä kriisit ovat antaneet kimmokkeen kehittää uusia ja toimivampia eloon jäämisen oppeja. Erilaiset ilmastoon, energiaan ja tietoliikenteeseen liittyvät pulmat kiihottivat kylätalolle saapuneet asukkaat vilkkaaseen keskusteluun. Ongelmat ja häiriöt tuottavat virikkeen tarkastella ongelmien juurisyitä ja niiden seurauksia.
Tykkylumikriisin jälkeen olemme Iivantiirassa pohtineet ja aktiivisesti keskustelleet kyläturvallisuudesta. Tähän haasteeseen on tartuttu Suomen Pelastusalan Keskusliiton tuella ja viimeksi Elävä Kainuu Leaderin pienhankintatuen avulla. Iivantiirassa on usein esitetty, että ongelmat ratkaistaan parhaiten paikallistasolla.
Tänä päivänä ihmisten huulilla on muutosmukautuvuus. Kaupungin tulevaisuusjaostossa on kysytty, että mitä sillä resilienssillä oikein tarkoitetaan? Resilienssillä tarkoitetaan henkistä valmiutta; palautumiskykyä, jonka avulla ihmiset yleensä, mutta myös perukan asukas pystyy – usein jopa tiedostamattomasti – hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa haasteellisissa tilanteissa.
Tykkylumen, EU:n direktiivien ja koronan uhatessa, meillä pitää olla valmius mukautua. Maataloustuotannon tai poikkeuksellisten olosuhteiden niin vaatiessa, tarvitaan joustavuutta, uusien ratkaisujen ja ajatusmallien käyttöönottoa. Jos kekseliäästi omaksuttu muutos toimii se synnyttää toiveikkuutta siitä, että selviämme ongelmista.
Kuhmon kaupungin kulttuuritoimi ilahdutti myöntämällä 240 euron kohdeapurahan, jonka avulla kyläyhdistys tuottaa taidenäyttelyn Suomen kylät ry:n 12. kesäkuuta 2021 järjestettävän Avoimet kylät -tapahtuman yhteydessä. Näyttelyyn osallistuu Ariadna Donner, Ville Heikkinen, Juha Sven Korhonen ja Klaus von Matt.
Oheinen lähetys – ovianturi ja Rusasen Kulman kauppaama Kuhmo-lätkä – lähti pääsiäistervehdyksenä Kyläverkkojen avustajalle ja Iivantiiran ystävälle, joka palautti meille kivan kuvan.
Hauska Kuhmo-tunnus on jääkaapin oven muistiinpanojen kiinnittämistä varten. Ovianturinkin voi kiinnittää esimerkiksi jääkaapin oveen, josta se lähettää Iivantiiran kyläturvallisuusverkon kautta varoituksen auki jääneestä ovesta. Järjestelmä palvelee nimenomaan pelastuspalvelun tarpeita, mutta sama infra toimii myös muiden LoRaWan-laitteiden viestien välittämiseen.
Antureiden hinnat laskevat nopeasti. Ovianturi taitaa tällä hetkellä olla edullisin lähetin, joka on myös yhteensopiva kyläturvallisuusverkon kanssa. Kun ovi aukeaa sensorin magneetti aukeaa samalla, jolloin laite lähettää viestin nettisivulle tai puhelimeen.
Joulu on tuottavaa aikaa. Kinkkuja sulatellessa on hyvä testata Hirvivaaran mastoon asennettua LoRa-tietopakettien välittäjää eri puolilla Iivantiiran kylää. Se tapahtuu ajamalla autoa pitkin yleisiä teitä ja joitakin yksityisteitä. Näin saadan käsitys välittäjälaitteen kenttävoimakkuudesta.
Tarkoituksena on siis tuottaa tietoa kotitalouksien sähkötilanteesta, jokaiseen taloon sijoitettavalla anturilla. Miten voimme varmistaa, että anturien tiedot välittyvät asennettuun keruulaitteeseen? Sitä varten on olemassa kentän mittauslaitteita joilla voidaan mitata kentän voimakkuus eri paikoissa. Voimakkuudet mitattiin Adeunis Field Test Device -laitteella.
Väri
Signaali
voimakas→
> -100 dBm
-100 – -105
-105 – -110
←heikko
-110 – -115
-115 – -120
< -120 dBm
Alustavien mittauksien tulokset näkyvät alempana kuvatulla TTN eli esineiden internetin verkoston kartalla. TTN Mapper -menetelmä perustuu etelä-afrikkalaisen JP Meijersin vapaaehtoistyöhön. Tiedot siirtyvät verkon kautta kartalle aivan samalla tapaa kuin lopullinen, sähkön saatavuutta kuvaavan anturin tiedot. Tummansininen piste kuvaa heikkoa kuuluvuutta. Vihertävät pisteet edustavat kohtalaista, oranssi ja lopulta punainen piste kaikkein voimakkainta signaalia.
Mittauksia on tehty 300 metrin välein sekä asuntojen postilaatikoiden luona. Tiheämpi runsaiden pisteiden kimppu perustuu kävellen 50 metrin välein suoritettuihin Hietalahden mittauksiin.
Toiminnan päämääränä on tarkistaa, että saadaanko Iivantiiran pohjoisosa peitettyä Hirvivaaran mastoon asennetun paketinvälittäjän kentällä. Vaikka nämä mittaukset tehtiin tievarsia pitkin eikä varsinaisten talojen luona, kartta antaa aiheen olettaa asetettu tavoite voidaan saavuttaa. Toiveena on lisäksi, että kylän keskiosat voitaisiin kattaa Myllypohja lintujärven läheisyydessä sijaitsevalla mastolla ja mahdollisesti eteläosatkin Juttuantien maston suunnalta.
LoRa-kenttää kuvaavaa karttaa päivitetään sitä mukaan kun kentän tarkistusmittaukset etenevät.
NOSTE-kyläverkkojen rakennushankkeen tiimoilta kylällä oli valmis kaapelireitti Hirvivaaran mastolle. Tuntui houkuttelevalta hyödyntää antennipaikkaa ja samalla avata yhteistyö maakunnallisen teleyhtiön kanssa.
Yhteiskuntavastuuta kantava Kaisanet Oy tarjosi kyläyhdistykselle mahdollisuuden asentaa kyläturvallisuushankkeen lähettimen korkealle mastoon. Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta suoritti valokaapelin asennukset ja Sähkö-Onni Suomussalmelta vei tietopaketteja välittävän laitteen mastoon.
Kiitokset Kaisanet Oy:lle ystävällisestä myötävaikutuksesta. Herää kysymys, että löytyykö kylän eteläosasta muita telealan ystäviä?
Sisäasiainministeriö on tuottanut raportin, jossa kuvataan Suomen harvaan asutun maaseudun turvallisuutta. Raportti on osittain melko synkeää luettavaa (vrt. esim. palveluiden luonnetta ja saatavuutta kuvaava yhteenveto raportin sivulla 28). Toimenpide-ehdotukset eivät liioin herätä toivoa valoisammasta tulevaisuudesta.
Kokonaisvaltaisten tarkastelujen ja pätevien toimenpide-ehdotuksien puuttuessa, raporttiosuuteen on kuitenkin koottu runsaasti tärkeää tietoa ja kirjallisuusviitteitä kyläturvallisuuden eri sektoreista.
Hietalahti on pieni, kuuden talouden yhdyskunta täällä Iivantiirassa. Eräs kiinteistö, Tuohelan eteläpuolella sijaitseva Vesakko on perinnön kautta suvun jälkeläiselle välittynyt vapaa-ajan asunto. Tuohelan ikkunasta katsoen, päätalon oikealla puolella on pieni punainen koju, jossa sijaitsee kolmen talouden pumppu.
Tarkkaan katsoen kuvassa näkyy valo, joka sijoittuu juuri räystään alle. Se on ikuiselta näyttävää valoa, mutta mitä tarkoitusta varten? Viime viikolla Hietalahden isäntä tuli selvittämään vointiani. Silloin minulle selvisi lampun arvoitus. Valo antaa naapurille mahdollisuuden todeta kotitaloltaan, että pumppuhuoneessa on sähköä.
Sain aiheen näyttää miltä LoRa pääteaite näyttää ja mistä kotiautomaatiossa on kyse. Näköyhteys on tärkeä tekijä, sillä esimerkiksi betoniseinä estää helposti myös LoRa-radioaaltojen etenemisen. 15 watin lamppuun verrattuna päätelaitteen sähkön kulutus on kuitenkin mitätöntä. Mittaria voi lukea tietokoneen tai matkapuhelimen avulla. Eikä virran saatavuutta ja pumppukojun lämpötilaa tarvitse jatkuvasti tarkkailla, vaan tarkoitukseen viritetty järjestelmä osaa hälyttää kun lämpötila ylittää tai alittaa kriittisen lämpötilan.
Viestit välittyvät tätä nykyä Tuohelan ikkunalle sijoitetun keskittimen kautta esineiden Internetiä palvelevaan TTN verkkopalvelimeen. Sieltä data siirtyy sovelluspalvelimeen, joka välittää lämpötilalukeman loppukäyttäjän kotimikroon tai puhelimeen – kaikkialle sinne missä on internetyhteys.
Tietojen esittäminen tapahtuu käyttäjän haluamalla tavalla. Joskus arkistoon talletettu historiatieto voi olla hyödyksi. Sitä voi kuvata esimerkiksi allaolevan viivakaavion avulla, joka löytyy samasta työkalupakista.
Naapurilta ei mennyt aikaakaan kun hän oli jo keksinyt monta muuta käyttöä tälle esineiden internetin (IoT) keksinnölle.