Iivantiiran metsästäjien radiopuhelimet

Suomen kylät ry:n Kyläturvahanke on käynnistänyt kyläradioksi kutsutun toimintamuodon. Valtakunnallistakin huomiota saanut, ja kaikin puolin mukavalta kuulostava idea perustuu ajatukseen, että kylien turvaviestinnässä voisi hyödyntää metsästäjien radiopuhelimia.

Kuhmon kaupunki hankki alustavaa tietoa asiasta ja parin pistokokeen perusteella näytti siltä, että täkäläiset metsästäjät käyttävät nykyään etupäässä matkapuhelimia omassa viestinnässään. Vaikka RHA68-radiopuhelimet ovat Pohjois-Pohjanmaan metsästäjien keskuudessa yleisessä käytössä, niin tilanne ei välttämättä ole sama Kainuun vaaramaisemissa.

Ahma poika, metsästyskoira ja paikannuslaite (valokuva: Markku Aittokoski)

Valokuva: Markku Aittokoski

Iivantiiran kyläyhdistyksen puheenjohtajan Voitto Pulkkisen mukaan kylässä toimii kuusi metsästäjäyhteisöä ja lisäksi joitakin etelästä tulevaa ryhmiä. Kyläradioaloitteen kannalta on oleellista keskittyä Iivantiiran omiin porukoihin:

* Iivantiiran Hirvimiehet
* Iivantiiran Erä
* Koivulan Erä
* Jotostajat
* Juntus Kaukon porukka
* Metsälän porukka

Selvitimme radiopuhelimien kokonaistilannetta puhelinhaastattelujen ja yhden sähköpostin avulla. — Osoittautui, ettei yksikään porukka käytä radiopuhelimia. Radiopuhelimista todettiin, että ”se on mennyttä aikaa” ja että ”VHF-puhelimien käytöstä on jo muutamia vuosia.”

Metsästysviestintä hoidetaan nykyään pääasiallisesti pelkillä matkapuhelimilla. Puhelinsoittojen lisäksi yhteydenpitoa harjoitetaan SMS-tekstiviestien ja WhatsApp-viestinnän avulla. Eräs porukka käyttää lisäksi Garmin-sovellusta. Koirien seurannassa käytetyssä Tracker-sovelluksessa on viestintäominaisuuksia, joita myös hyödynnetään.

Kyläradio-toimijoilla on toiveena, että hanke innostaa ottamaan radiopuhelimet uudelleen käyttöön. Ehkä voimakkaan toistinaseman perustaminen voisi herättää uutta kiinnostusta radiopuhelimiin.

Kyläradiotoiminnan mahdollisuudet Kainuussa

Suomen kylät ry:n Kyläturva-hanke järjesti aiheesta webinaarin, jossa KAO:n opettajana toimiva Arto Moilanen piti mielenkiintoisen ja aihetta monipuolisesti valottavan esitelmän. Moilanen on radioamatööri. Radioamatöörinä Moilanen ymmärtää hyvin mitä haasteita maasto ja yhdyskuntamaantiede asettaa radiotoiminnalle.

Arto Moilanen antoi kyläyhdistykselle luvan jakaa esitelmän kalvot kylän www-sivuilla. Tutustu hänen puheenvuoroon allaolevasta linkistä.

Arto Moilasen puheenvuoro
Avaa PDF-näkymä Arto Moilasen puheenvuorosta.

Tekoälyn ja tietotekniikan hyödyntäminen maaseudun arjessa (20.3.2025)

Jos kevään tullen näet traktorin pörräämässä pellolla ilman kuskia, se ei välttämättä ole karannut omille teilleen, vaan se on automaattiohjuksessa. No, todellisuudessa kuski kyllä istuu kopissa siinäkin tapauksessa, että automaatio ohjaa ajolinjoja. Tee-se-itse-miehen automaattiohjausjärjestelmä traktoriin oli yksi torstai-illan aiheista Maaseudun neuvottelukunnan Kyläkahveilla Iivantiiran kylätalolla.

Markus Heikkinen esittelee kalastusveden etämittausjärjestelmää


Tutustu tilaisuuden mielenkiintoisiin esitelmiin.

Airi Rummukainen:
Kimppakyyti Kainuu esittely

Eeva Heikkinen:
Kotona turvallisesti arkiteknologian avulla
(Vanhustyön keskusliiton esite)

Simo Heikkinen:
Vesilän tilan paikannus- ja
automaattiohjausjärjestelmä

Markus Heikkinen:
Kalastusveden lämpötilan etämittaus

Philip Donner:
Tekoäly — Onko siitä mihinkään?

Eeva Heikkinen kertoi vanhusten kotihoidon käytössä olevista tietotekniikkavälineistä – Älykkäästä dosetista ja kuvapuhelimesta. Airi Rummukainen avasi kimppakyytien mahdollisuutta maaseudun liikennöintimahdollisuutena. Ideoitiinpa illan mittaan myös kimppakyytiä kotihoidon työntekijöille, sairaanhoitajille ja vaikkapa kylätalkkarille. Voisiko olla niin, että hoitaja kiertäisi kylän vanhuksien luona sen sijaan, että vanhuksien täytyy matkata keskustaan? Samalla kyydillä kylätalkkari kävisi tekemässä vaikkapa lumityöt tai polttopuuhommat vanhuksen luona.

Simo Heikkinen kertoi Vesilän tilan traktoriin rakennetusta järjestelmästä. Markus Heikkinen avasi kalamiehiä ja -naisia kiinnostavaa aihetta – kalaveden lämpötilan mittausta. Halvoilla ja energiatehokkailla komponenteilla voidaan saada reaaliaikaista tietoa, joka ohjaa kalastusta eettisemmäksi (liian lämpimässä vedessä kalastusta tulee välttää, koska kalat stressaantuvat). Toisaalta toki tietoja voi hyödyntää kalan liikkeiden ennakoinnissa ja paremman saaliin toivossa.

Philip Donner summasi teeman otsikolla tekoäly- onko siitä mihinkään? Vastaus: Kyllä on. Maalaisjärjen käyttö on kuitenkin sallittua ja suurimmat hyödyt vaikkapa hakukoneista tai automaatiosta saadaan, kun itse tiedetään, mitä ollaan tekemässä.

Väkeä oli mukavasti  niin paikan päällä (27 h.) kuin omien koneidensa ääressä (4 h.) — Kiitos osallistujille!

Seuraavan kerran kyläkahvit juodaan 8.5. Kelolla, jossa teemana on Vuosanka2 -hanke, joka on aloittanut tämän vuoden aikana. Siitä lisää myöhemmin.

Janne Ylijoki
vs. maaseutusihteeri

Iivantiiran kyläyhdistyksen vuosikokous SU 21.5.2023 klo 13. Juhlapuhujana kansanedustaja Mikko Polvinen

Kokokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.

Lisäksi keskustelemme kylän erityisaiheeksi nousseista energia-aiheista: Mieliä painaa kylätalon korkeiden energialaskujen aiheuttamat taloushuolet: Pitääkö rivitalon lämpövaraajan litramäärää laskea jotta vastuksia voisi pienentää? Voisiko aurinkopaneelikentällä pienentää sähkökuluja?

Juhlapuhujaksi on lupautunut kansanedustaja Mikko Polvinen (sillä pienellä varauksella että Mikkoa kaivataan siinä vaiheessa kun neuvottelut tiivistyvät kohti henkilövalintoja).

Miten on, voisiko telepylväitä kierrättää aurinkopaneelien telineeksi?

Kyläyhdistys on liittynyt EU:n Älykäs maaseutu 27 (Smart Rural 27) -hankkeen energiayhteisöön keinona terästää keskustelua.

Kyllä onnistuu. Ainakin Hietalahden isännän veistotaidoilla.

Tilaisuudessa on perinteinen juhlapuhe, tietysti energiatilanteesta. Ja kahvitarjoilua.

Tervetuloa mukaan suunnittelemaan kylän tulevaisuutta!

Kyläturvaa puusepän taidoilla ja SketchUp 3D:llä

Iivantiirassa on harrastettu 3D-mallintamista. Nuo taidot tulivat hyvään käyttöön kun Myllypohjan maston LoRa-välineistön UPS-laitteistoa varten piti valmistaa kylmyydestä ja liiallisesta lämmöstä eristävä laatikko. Maston luona on koppi, jossa on sateelta suojaava katto, mutta tila on kylmä.

Osa LoRa-välineistä kestää jopa 40:n asteen pakkasia, mutta herkempää elektroniikkaa täytyy pitää lämpimänä lämmitysjohdon ja 50 mm:n Finnfoam-laatikon avulla.

Laatikon osien kuvaus ja valmistustapa oli helppo viestittää SketchUp-mallin avulla. Iivantiiran kylää tukee Fiskarsin avulias puuseppä Mikael Spitz, joka rakensi laatikon ohjeiden mukaan.

Valmis laatikko – kuten UPS:in monet muutkin osat – piti noutaa Kuhmon Matkahuollosta, mutta ehkä jonain päivänä tällaiset lähetykset voidaan noutaa kylätaloon perustettavasta monipalvelukeskuksesta?

Kuhmon kansalaisopiston virittämään Iivantiira 3D -toimintaan voi tutustua kahden www-sivuston välityksellä: Iivantiira 3D ja Iivantiira 3D Sovellukset.

Kyläturvapalstan seuraavassa artikkelissa kerrotaan miten UPS-elektroniikka suunniteltiin.

Iivantiiran kyläturvallisuusjärjestelmän laitteiden hankinta

Iivantiiran kyläyhdistys osallistui Elävä Kainuu Leader ry:n syksyllä 2020 käynnistämään ’Potkua pienhankinnoilla’ -teemahakuun. Kyläyhdistyksen ehdotus ’Iivantiiran kyläturvallisuusjärjestelmän hankinta’ tuli valituksi yhdeksi EKL:n teemahankkeen alahankkeeksi.

Toimenpiteen tarkoituksena on tukea kyläyhdistyksen suunnitelmaa, joka tähtää esineiden internetin (IoT) käyttöön ottoon Kuhmon pohjoisosassa. Langaton verkko toimii pitkäaikaisesti sähkön saannista riippumatta. Esimerkiksi tykkylumen aiheuttamien pitkien sähkökatkojen aikana uusi verkko jatkaa häiriöttömästi toimintaansa ja kertoo viranomaisille sähköjakelun tilasta kotitalouksissa ja yrityksissä.

Juttuantien tukiaseman LoRa Gateway -laitteet

Tuen perusteella kyläyhdistys on investoinut kahden LoRaWan-lähettimen ja kuudenkymmenen päätelaitteen hankintaan. Uudet laitteet on asennettu Myllypohjan lintujärven ja Elisan Juttuantien tukiaseman mastoihin. Ne täydentävät aikaisemmin Hirvivaaran lähettimen avulla aikaansaatua LoRa-kenttää. Päätelaitteet sijoitetaan asukkaiden koteihin, joissa ne monitoroivat talouden sähkön saantia.

Esineiden internetistä ja kyläturvallisuutta lisäävästä LoRaWan-palvelusta kerrotaan tarkemmin kylän www-sivuston kyläturvallisuuspalstalla.

Hankkeen PDF-muotoinen loppuraportti sisältää yksityiskohtaita tietoa hankkeeseen sisältyneistä toimenpiteistä ja investoinnin vaikuttavuudesta.

EKL pienhankinnan loppuraportti on noudettavissa oheisen PDF-kuvakkeen avulla:

Yhdessä aikaisemmin Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunnan kanssa tuotetun valokuituverkon kanssa kylä on luonut tietoyhteiskunnan toteuttamiseen tarvittavat infrat. Niiden varassa viranomaiset ja palveluntarjoajat voivat kehittää niitä palveluja, joita tarvitaan harvaan asutun maaseudun kasvavien haasteiden kohtaamisessa. Niitä ovat ilmaston ja energian sekä palvelurakenteiden muutoksiin liittyvät ongelmat.

Tulevaisuus näyttää tuleeko kylätalosta näillä toimenpiteillä vähitellen asukkaiden tarpeita monipuolisesti täyttävä monipalvelukeskus.

Keskustapuolueen kansanedustaja ja valtuutettuja kylätalolla 28.11.2021

Kuhmossa puhaltaa uusia tuulia. Puolueet – ensin vihreät ja nyt sitten keskustapuolueen valtuustoryhmä – jalkautuvat kyliin. Vaaliaikana, mutta mielellään sen jälkeenkin on aitoa kiinnostusta miten harvaan asutun maaseudun asukkaat selviytyvät maaseutuelämän haasteista. Tuomas Kettusen vierailu synnytti vilkasta ajatuksenvaihtoa Iivantiiran kylätalolla.

Tuomas Kettunen Iivantiiran kylätalolla

Yhteisten asioiden pohdiskelu on tervetullutta, sillä keskuuteemme tulee myös toisenlaisia kutsumattomia ja varsin ikäviä vieraita, joita on pakko kohdata joko yksin, naapureiden tai viranomaisten avulla.

Sellaisia epämieluisia vieraita ovat tykkylumet, EU:n maatalousdirektiivit ja nyt sitten korona. Paikallisesti nämä kriisit ovat antaneet kimmokkeen kehittää uusia ja toimivampia eloon jäämisen oppeja. Erilaiset ilmastoon, energiaan ja tietoliikenteeseen liittyvät pulmat kiihottivat kylätalolle saapuneet asukkaat vilkkaaseen keskusteluun. Ongelmat ja häiriöt tuottavat virikkeen tarkastella ongelmien juurisyitä ja niiden seurauksia.

Tykkylumikriisin jälkeen olemme Iivantiirassa pohtineet ja aktiivisesti keskustelleet kyläturvallisuudesta. Tähän haasteeseen on tartuttu Suomen Pelastusalan Keskusliiton tuella ja viimeksi Elävä Kainuu Leaderin pienhankintatuen avulla. Iivantiirassa on usein esitetty, että ongelmat ratkaistaan parhaiten paikallistasolla.

Tänä päivänä ihmisten huulilla on muutosmukautuvuus. Kaupungin tulevaisuusjaostossa on kysytty, että mitä sillä resilienssillä oikein tarkoitetaan? Resilienssillä tarkoitetaan henkistä valmiutta; palautumiskykyä, jonka avulla ihmiset yleensä, mutta myös perukan asukas pystyy – usein jopa tiedostamattomasti – hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa haasteellisissa tilanteissa.

Tykkylumen, EU:n direktiivien ja koronan uhatessa, meillä pitää olla valmius mukautua. Maataloustuotannon tai poikkeuksellisten olosuhteiden niin vaatiessa, tarvitaan joustavuutta, uusien ratkaisujen ja ajatusmallien käyttöönottoa. Jos kekseliäästi omaksuttu muutos toimii se synnyttää toiveikkuutta siitä, että selviämme ongelmista.

Ovet auki kohti pääsiäistä

Kuhmon kaupungin kulttuuritoimi ilahdutti myöntämällä 240 euron kohdeapurahan, jonka avulla kyläyhdistys tuottaa taidenäyttelyn Suomen kylät ry:n 12. kesäkuuta 2021 järjestettävän Avoimet kylät -tapahtuman yhteydessä. Näyttelyyn osallistuu Ariadna Donner, Ville Heikkinen, Juha Sven Korhonen ja Klaus von Matt.

Oheinen lähetys – ovianturi ja Rusasen Kulman kauppaama Kuhmo-lätkä – lähti pääsiäistervehdyksenä Kyläverkkojen avustajalle ja Iivantiiran ystävälle, joka palautti meille kivan kuvan.

Hauska Kuhmo-tunnus on jääkaapin oven muistiinpanojen kiinnittämistä varten. Ovianturinkin voi kiinnittää esimerkiksi jääkaapin oveen, josta se lähettää Iivantiiran kyläturvallisuusverkon kautta varoituksen auki jääneestä ovesta. Järjestelmä palvelee nimenomaan pelastuspalvelun tarpeita, mutta sama infra toimii myös muiden LoRaWan-laitteiden viestien välittämiseen.

Antureiden hinnat laskevat nopeasti. Ovianturi taitaa tällä hetkellä olla edullisin lähetin, joka on myös yhteensopiva kyläturvallisuusverkon kanssa. Kun ovi aukeaa sensorin magneetti aukeaa samalla, jolloin laite lähettää viestin nettisivulle tai puhelimeen.

Hirvivaaran LoRa-välittäjän kentän voimakkuus

Joulu on tuottavaa aikaa. Kinkkuja sulatellessa on hyvä testata Hirvivaaran mastoon asennettua LoRa-tietopakettien välittäjää eri puolilla Iivantiiran kylää. Se tapahtuu ajamalla autoa pitkin yleisiä teitä ja joitakin yksityisteitä. Näin saadan käsitys välittäjälaitteen kenttävoimakkuudesta.

Tarkoituksena on siis tuottaa tietoa kotitalouksien sähkötilanteesta, jokaiseen taloon sijoitettavalla anturilla. Miten voimme varmistaa, että anturien tiedot välittyvät asennettuun keruulaitteeseen? Sitä varten on olemassa kentän mittauslaitteita joilla voidaan mitata kentän voimakkuus eri paikoissa. Voimakkuudet mitattiin Adeunis Field Test Device -laitteella.

Väri   Signaali
voimakas→   > -100 dBm
  -100 – -105
  -105 – -110
←heikko   -110 – -115
  -115 – -120
  < -120 dBm

Alustavien mittauksien tulokset näkyvät alempana kuvatulla TTN eli esineiden internetin verkoston kartalla. TTN Mapper -menetelmä perustuu etelä-afrikkalaisen JP Meijersin vapaaehtoistyöhön. Tiedot siirtyvät verkon kautta kartalle aivan samalla tapaa kuin lopullinen, sähkön saatavuutta kuvaavan anturin tiedot. Tummansininen piste kuvaa heikkoa kuuluvuutta. Vihertävät pisteet edustavat kohtalaista, oranssi ja lopulta punainen piste kaikkein voimakkainta signaalia.

Mittauksia on tehty 300 metrin välein sekä asuntojen postilaatikoiden luona. Tiheämpi runsaiden pisteiden kimppu perustuu kävellen 50 metrin välein suoritettuihin Hietalahden mittauksiin.

Toiminnan päämääränä on tarkistaa, että saadaanko Iivantiiran pohjoisosa peitettyä Hirvivaaran mastoon asennetun paketinvälittäjän kentällä. Vaikka nämä mittaukset tehtiin tievarsia pitkin eikä varsinaisten talojen luona, kartta antaa aiheen olettaa asetettu tavoite voidaan saavuttaa. Toiveena on lisäksi, että kylän keskiosat voitaisiin kattaa Myllypohja lintujärven läheisyydessä sijaitsevalla mastolla ja mahdollisesti eteläosatkin Juttuantien maston suunnalta.

LoRa-kenttää kuvaavaa karttaa päivitetään sitä mukaan kun kentän tarkistusmittaukset etenevät.