Pro Agrian ruotsinkielinen maatalousyhdistys ja joukko muita maaseudun kehittämisen yhteisöä järjestävät teemaviikon, jossa tarkastellaan kestävän kehityksen eri puolia:
Viikon Iivantiiran osuus toteutetaan 29.9.2022 kylätalolla, johon tilaisuuteen kaikki kylän asukkaat ovat tervetulleita. Paikalla on Kainuun Nuotan tiimi, joka välittää tilaisuuden TV-lähetyksenä ympäri Suomea. Tulkaa tutustumaan siihen miten verkkolähetyksiä tuotetaan.
Omassa osuudessamme esittelemme kylää ja sen kulttuuritoimintaa. Lähetys keskittyy erityisesti kyläverkkorakentamisen kustannustehokkuutta luoviin menetelmiin.
Kyläyhdistyksellä on tarkoitus viimeistellä Elävä Kainuu Leaderilta saadun tuen turvin toteutettua kylätalon ulkoremonttia lauantaina 27.8.2022 klo 10 alkavan talkootilaisuuden yhteydessä.
Samalla on tarkoitus keskustella yhdistyksen talouden hoidosta, jota hallitus pohtii töiden lomassa pidettävässä kokouksessa.
Kaupungin kauniisti sisustama Iivantiiran etätyöhuone avattiin vuosi takaperin, mutta käyttö on aluksi ollut vähäistä. Elokuussa tilauskanta muuttui dramaattisesti kun varauksia tuli kahden viikon ajan yhtäkkiä päällekkäisesti.
Työtilassa on kaksi säädettävää työtasoa, Raspberry Pi 400 -tietokone ja kaksi monitoria. Suolana kyläyhdistyksen rakentama 200/200 Mbit/s kiinteä valokuituyhteys. Viereisessä taukohuoneessa on A3/A4 mustavalko- ja väritulostin, kopiokone ja skanneri.
Tilan, tietokoneiden ja monitoimikoneen käytöstä ei toistaiseksi peritä käyttömaksua. Suuremmista kopio- tai tulostuseristä peritään omakustannusta vastaava maksu. Työtilan saa käyttöönsä tekemällä varauksen kyläyhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai tilan ylläpitäjän (040-0404555) kautta.
Vuosikokous pidettiin 15.5.2022 sääntöjen määräämällä tavalla ja Arto Malisen taidokkaalla johdolla. Paikalle oli saapunut juhlapuhujaksi kutsuttu kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Huotari. Heikki toimii myös Kainuun hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajana.
Huotari aloitti puheenvuoronsa muistuttamalla kaatuneitten muistopäivästä. Sen jälkeen hän esitelmöi hyvinvointialueen tehtäviä koskevista näkemyksistään. Kylän asukkaat saivat tilaisuuden evästää puheenjohtajaa omilla hyvinvointialueen kehittämistä koskevilla toiveillaan.
Taseaineistojen esittelyn jälkeen kyläyhdistyksen vuoden 2021 hallituksen jäsenet vapautettiin vastuusta, jonka jälkeen siirryttiin uuden hallituksen valintaan. Uudeksi kyläyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Mikko Malinen, jonka tukena on varapuheenjohtajan tehtäviin siirtynyt Voitto Pulkkinen. Muita hallituksen jäseniä ovat Ariadna Donner, Matti Heikkinen ja Risto Heikkinen. Hallituksen varajäseniksi valittiin Maarit Mikkola ja Pentti Korhonen.
Saimi Pulkkinen ja Ariadna Donner huolehti kahvitarjoilun monipuolisista ja maukkaista antimista.
Tutustu vuotta 2021 koskevaan toimintakertomukseen ja kokouspöytäkirjaan noutamalla asiakirjat oheisista linkeistä.
Iivantiiran kylätalolla alakoulun luokassa Keväinen kokoontuminen sunnuntaina 22.5.22 klo 12 alkaen, osoite Kekkostie 4264.
Poristaan ajankohtaisista aiheista, mm. kevätpuutarhatöistä, ja myös ideoista ja kokemuksista säilöä satoa – myös villiyrittejä? – talteen. Myös taimia voi tuoda vaihtoon.
Kaikille avoin tapaaminen, tule mukaan! Opitaan tuntemaan paikallisten ja toisaalta Kuhmon maa- ja kotitalousnaisten kesken, muualta pitäjästä. Kahvitarjoilu. Maa- ja kotitalousnaisten järjestötuotteita, ostokset onnistuvat pankkikortilla.
Lisätiedot Marjatalta, puh. 044 320 1585 tai marjatta.pikkarainen@maajakotitalousnaiset.fi
Iivantiirassa on harrastettu 3D-mallintamista. Nuo taidot tulivat hyvään käyttöön kun Myllypohjan maston LoRa-välineistön UPS-laitteistoa varten piti valmistaa kylmyydestä ja liiallisesta lämmöstä eristävä laatikko. Maston luona on koppi, jossa on sateelta suojaava katto, mutta tila on kylmä.
Osa LoRa-välineistä kestää jopa 40:n asteen pakkasia, mutta herkempää elektroniikkaa täytyy pitää lämpimänä lämmitysjohdon ja 50 mm:n Finnfoam-laatikon avulla.
Laatikon osien kuvaus ja valmistustapa oli helppo viestittää SketchUp-mallin avulla. Iivantiiran kylää tukee Fiskarsin avulias puuseppä Mikael Spitz, joka rakensi laatikon ohjeiden mukaan.
Valmis laatikko – kuten UPS:in monet muutkin osat – piti noutaa Kuhmon Matkahuollosta, mutta ehkä jonain päivänä tällaiset lähetykset voidaan noutaa kylätaloon perustettavasta monipalvelukeskuksesta?
Kuhmon kansalaisopiston virittämään Iivantiira 3D -toimintaan voi tutustua kahden www-sivuston välityksellä: Iivantiira 3D ja Iivantiira 3D Sovellukset.
Kyläturvapalstan seuraavassa artikkelissa kerrotaan miten UPS-elektroniikka suunniteltiin.
Iivantiiran kyläyhdistys osallistui Elävä Kainuu Leader ry:n syksyllä 2020 käynnistämään ’Potkua pienhankinnoilla’ -teemahakuun. Kyläyhdistyksen ehdotus ’Iivantiiran kyläturvallisuusjärjestelmän hankinta’ tuli valituksi yhdeksi EKL:n teemahankkeen alahankkeeksi.
Toimenpiteen tarkoituksena on tukea kyläyhdistyksen suunnitelmaa, joka tähtää esineiden internetin (IoT) käyttöön ottoon Kuhmon pohjoisosassa. Langaton verkko toimii pitkäaikaisesti sähkön saannista riippumatta. Esimerkiksi tykkylumen aiheuttamien pitkien sähkökatkojen aikana uusi verkko jatkaa häiriöttömästi toimintaansa ja kertoo viranomaisille sähköjakelun tilasta kotitalouksissa ja yrityksissä.
Juttuantien tukiaseman LoRa Gateway -laitteet
Tuen perusteella kyläyhdistys on investoinut kahden LoRaWan-lähettimen ja kuudenkymmenen päätelaitteen hankintaan. Uudet laitteet on asennettu Myllypohjan lintujärven ja Juttuantien tukiaseman mastoihin. Ne täydentävät aikaisemmin Hirvivaaran lähettimen avulla aikaansaatua LoRa-kenttää. Päätelaitteet sijoitetaan asukkaiden koteihin, joissa ne monitoroivat talouden sähkön saantia.
Esineiden internetistä ja kyläturvallisuutta lisäävästä LoRaWan-palvelusta kerrotaan tarkemmin kylän www-sivuston kyläturvallisuuspalstalla.
Hankkeen PDF-muotoinen loppuraportti sisältää yksityiskohtaita tietoa hankkeeseen sisältyneistä toimenpiteistä ja investoinnin vaikuttavuudesta.
EKL pienhankinnan loppuraportti on noudettavissa oheisen PDF-kuvakkeen avulla:
Yhdessä aikaisemmin Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunnan kanssa tuotetun valokuituverkon kanssa kylä on luonut tietoyhteiskunnan toteuttamiseen tarvittavat infrat. Niiden varassa viranomaiset ja palveluntarjoajat voivat kehittää niitä palveluja, joita tarvitaan harvaan asutun maaseudun kasvavien haasteiden kohtaamisessa. Niitä ovat ilmaston ja energian sekä palvelurakenteiden muutoksiin liittyvät ongelmat.
Tulevaisuus näyttää tuleeko kylätalosta näillä toimenpiteillä vähitellen asukkaiden tarpeita monipuolisesti täyttävä monipalvelukeskus.
Samalla kun panostamme kyläturvallisuuteen, maailmanrauhaa näyttää järkyttävän suurvaltojen erilaiset ristiriidat. Venäjän eristäminen on korkealla EU:n poliittisella agendalla, mutta paikallistasolla maatalot tuntevat omassa taloudessaan vihanpidon seuraukset.
Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1947 suomalainen makeistehdas juhlisti Pariisin rauhansopimusta uudella tuotteella. Pax-pastilli puhdistaa flunssaa potevan ja tupakkaa polttavan kurkkua. Samalla se kertoi maailmanrauhan merkityksestä. Nyt 75 vuotta myöhemmin eli vuonna kakskytkaks ulkomuodoltaan muuttunut pastillilaatikko vedetään markkinoilta. K-kaupasta voi Paxia vielä ostaa ja maailmanrauhan julistus on yhtä ajankohtainen. Vuoden alusta kuitenkin parasta ennen -leima kertoo tuotannon loppuneen.
Hietalahteen on perustettu omilla sähköpylväillään seisova aurinkosähköä tuottava paneelirakennelma, jota metsän eläimetkin ihmettelevät – aivan aiheellisesti – pimeänä talvipäivänä. Synkkyyden jälkeen on luvassa parempiakin aikoja ja silloin paneelit tuottavat tekstiilitaiteilijan työhuoneelle valoa ja lämpöä.
Kyläyhdistys toivottaa kaikille harvaan asutun maaseudun asukkaille onnekasta rauhan vuotta, PAX 22!
Kuhmossa puhaltaa uusia tuulia. Puolueet – ensin vihreät ja nyt sitten keskustapuolueen valtuustoryhmä – jalkautuvat kyliin. Vaaliaikana, mutta mielellään sen jälkeenkin on aitoa kiinnostusta miten harvaan asutun maaseudun asukkaat selviytyvät maaseutuelämän haasteista. Tuomas Kettusen vierailu synnytti vilkasta ajatuksenvaihtoa Iivantiiran kylätalolla.
Yhteisten asioiden pohdiskelu on tervetullutta, sillä keskuuteemme tulee myös toisenlaisia kutsumattomia ja varsin ikäviä vieraita, joita on pakko kohdata joko yksin, naapureiden tai viranomaisten avulla.
Sellaisia epämieluisia vieraita ovat tykkylumet, EU:n maatalousdirektiivit ja nyt sitten korona. Paikallisesti nämä kriisit ovat antaneet kimmokkeen kehittää uusia ja toimivampia eloon jäämisen oppeja. Erilaiset ilmastoon, energiaan ja tietoliikenteeseen liittyvät pulmat kiihottivat kylätalolle saapuneet asukkaat vilkkaaseen keskusteluun. Ongelmat ja häiriöt tuottavat virikkeen tarkastella ongelmien juurisyitä ja niiden seurauksia.
Tykkylumikriisin jälkeen olemme Iivantiirassa pohtineet ja aktiivisesti keskustelleet kyläturvallisuudesta. Tähän haasteeseen on tartuttu Suomen Pelastusalan Keskusliiton tuella ja viimeksi Elävä Kainuu Leaderin pienhankintatuen avulla. Iivantiirassa on usein esitetty, että ongelmat ratkaistaan parhaiten paikallistasolla.
Tänä päivänä ihmisten huulilla on muutosmukautuvuus. Kaupungin tulevaisuusjaostossa on kysytty, että mitä sillä resilienssillä oikein tarkoitetaan? Resilienssillä tarkoitetaan henkistä valmiutta; palautumiskykyä, jonka avulla ihmiset yleensä, mutta myös perukan asukas pystyy – usein jopa tiedostamattomasti – hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa haasteellisissa tilanteissa.
Tykkylumen, EU:n direktiivien ja koronan uhatessa, meillä pitää olla valmius mukautua. Maataloustuotannon tai poikkeuksellisten olosuhteiden niin vaatiessa, tarvitaan joustavuutta, uusien ratkaisujen ja ajatusmallien käyttöönottoa. Jos kekseliäästi omaksuttu muutos toimii se synnyttää toiveikkuutta siitä, että selviämme ongelmista.
