Luke/Riistakeskus 30.9.2020
Susien ulostenäytekeräys vuonna 2020
- Keräyksestä yleisesti
Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen riistakeskus käynnistivät vuonna 2015 valtakunnallisen hankkeen susien yksilötietojen keräämiseksi DNA-näytteisiin perustuen. Siitä lähtien DNA-näytekeräys on ollut osa Luken susikannan seurantaa.
Susien ulostenäytteitä kerätään vuosittain 1.11.2020 – 28.2.2021 järjestettävällä keräyksellä. Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus luovat ja kouluttavat keräysverkoston vapaaehtoisista metsästäjistä ja luontoharrastajista. Kullekin keräysalueelle nimetään keräysvastaava, joka kokoaa näytteet ja toimittaa ne tutkittaviksi. Luken kenttähenkilöstö hoitaa keräysvastaavan tehtäviä alueilla, joilla he toimivat työtehtävissään. Aikaisemmin keräystä ei ollut mahdollista tehdä kaikilla tunnetuilla susireviireillä joka vuosi. Syksystä 2020 alkaen tavoitteena on saada näytekeräys kattamaan kaikki tunnetut lauma- ja parireviirit.
Tieto yksilön tunnistamiseksi saadaan DNA-analyyseilla. Lisäksi analyyseilla saadaan lisätietoa susilaumoista ja niissä olevien susien vähimmäismäärästä. Uloste- ja metsästysnäytteiden lisäksi DNA määritetään myös mm. poliisin määräyksellä ammutuista, kuolleena löydetyistä sekä pannoitetuista susista.
Luke on tehnyt karttapohjaisen verkkopalvelun, jossa esitetään DNA-analyysiin perustuvat susien yksilölliset tiedot (yksilöllinen tunnistetieto, sukupuoli, keräyspäivämäärä). Palvelussa on nähtävillä ulostekeräysten DNA-tuloksia vuodesta 2013 alkaen, jolloin Lounais–Suomessa tehtiin ensimmäiset ulostekeräykset. Yksilötiedot metsästetyistä ja poikkeusluvilla ammutuista, kuolleena löydetyistä ja pannoitetuista susista on viety palveluun vuodesta 2014 eteenpäin. Palvelu löytyy osoitteesta: http://riistahavainnot.fi/suurpedot/dna. Uusia yksilötunnistustuloksia päivitetään palveluun joitakin kertoja vuodessa.
DNA-analyysi on tärkeä lisä susikannan arviointiin, joka perustuu susihavaintoihin, tutkimustietoon ja kuolleisuustietoihin. Mikäli näytteitä on riittävästi, saadaan DNA-tiedolla parempi kuva tietyn alueen susireviireistä, laumojen määrästä, niissä olevien yksilöiden vähimmäismäärästä sekä mahdollisesti sukulaisuussuhteista. Sukupuuselvitystä ei kuitenkaan tehdä automaattisesti jokaisesta susiyksilöstä. Menetelmän antaman tiedon määrä on kiinni näytteiden keruun kattavuudesta. DNA-analyysit tehdään Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa. - Ulostekeräyksen käytännön toteutus
Kullakin keräysalueella on oma keräysvastaava eli henkilö, joka neuvoo keräykseen liittyen, ottaa vastaan kerätyt näytteet ja näytteeseen liittyvät tiedot ja lähettää oman alueensa keräysnäytteet eteenpäin analysointia varten. Yksittäisnäytteetkin toimitetaan eteenpäin vain näytevastaavien kautta. Ulostenäytteitä vastaanotetaan ja analysoidaan vain pari- ja laumareviireihin, tai niiden reuna-alueisiin liittyen. Jokainen näyte saa seurantatunnisteen, kun se tuodaan alueen keräysvastaavalle. Jos samasta paikasta on kerätty useampi ulostenäyte, jokainen näyte saa oman seurantatunnisteen. Samalla tunnisteella ei voi olla esim. kahta näytettä samasta paikasta.
Jokainen uloste laitetaan yksittäiseen muovipussiin, jotta eri yksilöiden näytteet eivät mene sekaisin. Pussiin kerätään koko ulostekasa. Näytteen kerääjän tulee olla mahdollisimman varma, että kyseessä on suden uloste, tai erikseen mainita näytteen yhteydessä, mikäli laji on epäselvä. Näytevastaavan kannattaa lisätä lähetystietoihin, jos hänellä on epäily lajimäärityksen varmuudesta. Laboratoriotyön helpottamiseksi, pusseihin toivotaan tehtäväksi vetosolmu, tai käytettäväksi minigrip-pusseja. Valmiita näytepusseja ja taustatietolomakkeita on saatavilla alueen keräysvastaavilta.
Erityishuomio hygieniaan ja tautiriskiin!
Näytteitä kerättäessä on syytä noudattaa huolellisuutta ja hyvää hygieniaa. Susi voi kantaa ihmiseen tarttuvia loisia (mm. hirviekinokokki), joista muutamat voivat tarttua myös ulosteiden välityksellä. Ulosteita ei saa käsitellä paljain käsin, vaan suositeltavaa olisi käyttää kertakäyttöhansikkaita. Näytekeräyspakkaus sisältää suojakäsineen. Näyte kannattaa kerätä näytemuovipussiin siten, ettei siihen kosketa käsin (pyöräyttää suoraan pussiin tai käyttää pussia keräämisessä suoraan). Huom! Selvästi vanhoja (esim. kuivia ja pöliseviä) ulosteita ei tule kerätä, sillä niissä ei välttämättä ole enää jäljellä DNA:ta.
Eri näytteitä ei saa käsitellä samoilla hanskoilla tai välineillä eri näytteiden DNA-materiaalien sekoittumisen ehkäisemiseksi.
Taustatiedot pakollisia
Kaikkiin näytteisiin liittyen tarvitaan vähintään seuraavat taustatiedot:
- Keräyspäivämäärä ja vuosi
- Keräyspaikka sanallisesti ja koordinaatteina (Kunta, kylä, ETRS35FIN koordinaatit tarkkaan keräyspaikalta)
- Muita tietoja (esim. onko kyseessä mahdollinen pentue, saaliin läheisyys, susien oleskelupaikka, jos laji epäselvä, yms.)
- Näytteen tuoreus päivinä. Tuore näyte=0 pv, eilinen=1 pv. Ellei jälkien perusteella pysty sanomaan tarkkaa aikaa, arvioidaan aikaväli (esim. 1-5 pv tai >1). Tällä voidaan tutkia DNA:n säilyvyyttä, mistä on hyötyä jatkossa. Tieto auttaa myös välttämään hämmennystä siinä tapauksessa, jos saman yksilön uloste kerättäisiin samana päivänä kahdessa toisistaan kaukana olevassa paikassa.
- Kerääjän nimi ja puhelinnumero, muut yhteystiedot
Nimettömiä näytteitä ei oteta vastaan!!! Kerääjän nimeä ei julkisteta karttapalvelussa eikä sitä muutoinkaan luovuteta eteenpäin.
Nimi tarvitaan näytteen tietojen arkistointiin ja mahdollista lisätietoa koskevaa yhteydenottoa varten.
Edellä mainitut tiedot täytetään näytekohtaiseen taustatietolomakkeeseen (valmiiksi keräysvastaavilla), joka tulee olla täytetty jokaisesta näytteestä. Tuodessaan näytteitä keräysvastaavalle, näytteiden tuoja saa näytteitään vastaavat seurantanumerot keräysvastaavalta.
Näytteiden säilytys
Näytteet on hyvä toimittaa mahdollisimman pikaisesti keräämisen jälkeen alueen keräysvastaavalle säilytettäväksi. Ellei näytettä voi välittömästi toimittaa keräysvastaavalle ne täytyy itse pakastaa. Näyte säilytetään pakkasessa lähettämiseen asti. Mikäli näytteitä siirrellään, tulisi se tehdä niin, että näyte ei ehdi sulaa. Toistuva jäätyminen ja sulaminen tai lämpimässä säilyttäminen heikentää/tuhoaa DNA:n laatua.
Näytteitä ei saisi säilyttää ravintokäyttöön tarkoitettujen elintarvikkeiden kanssa samassa pakkasessa hygienia- ja mahdollisten tautiriskien takia. Näytteitä voi koota erilliseen suurempaan muovipussiin/pusseihin ja/tai laatikkoon pakkasessa.
Näytteiden lähettäminen
Näytteet lähetetään analysoitavaksi ainoastaan keräysvastaavien kautta. Näin varmistetaan se, että näytteissä on riittävät tiedot. Lukesta tutkimusinsinööri Antti Härkälä on yhteydessä keräysvastaaviin ja he sopivat yhdessä lähetyksistä.
Näytteiden taustatietolomakkeet
Keräysvastaava täyttää näytteestä taustatietolomakkeen tai huolehtii näytettä vastaanottaessaan, että mahdolliset puuttuvat tietokentät on kaikki täytetty. Keräysvastaava irrottaa taustatietolomakkeesta alimman osan näytteen tuojalle, jolloin näytteen tuojalle jää näytteen seurantanumero.
- Näytteiden analysointi ja tuloksista tiedottaminen
Ulostenäytteissä oleva DNA on peräisin suolenseinämän solujen jäänteistä, joita irtoaa ulosteen pinnalle. DNA:n määrä ulosteissa vaihtelee ja se on yleensä melko heikkolaatuista ja vaatii normaalitilanteessakin useita analyysikertoja luotettavan tuloksen saamiseksi. Aiempien tutkimusten perusteella on odotettavissa, että pakkasella kerättyjen näytteiden analyyseistä onnistuu luotettavasti yli 2/3:ssa näytteistä. Kostea ja lämmin keli saattaa heikentää näytteen laatua lisää. Alueella tiettynä aikavälinä pysyvästi olevan yksilömäärän arviointi perustuu kuitenkin ensisijaisesti siihen, kuinka monta kertaa kukin yksilö on lopulta havaittu (eli milloin uusien yksilöiden löytyminen hiipuu), joten epäonnistuneet näytteet lähinnä lisäävät tarvittavien näytteiden kokonaismäärää. Joskus maastosta voi tulla kerätyksi myös muiden kuin kohdelajin ulosteita. Analyysissä voidaan erottaa seuraavat ”lajit”: susi – koira – koirasusi. Jos näyte on jotakin muuta niin näyte antaa nollatuloksen (= ei voida määrittää).
Kaikille näytteille tulee oma seurantanumero. Seurantanumeroiden perusteella on analyysitulos löydettävissä Luken karttapalvelusta riistahavainnot.fi -sivuilta, jossa ulostenäytteiden yksilöintitulokset julkaistaan analysoinnin valmistumisen jälkeen. Myös tieto näytteen DNA-määrityksen epäonnistumisesta julkaistaan karttapalvelussa. Näytteitä analysoidaan suuremmissa erissä, noin 2-3 kertaa vuodessa Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa. - Erityistä keräysvastaavan kannalta
Keräysvastaavan rooli on:
- innostaa kerääjiä mukaan
- ohjeistaa keräyksestä ja jakaa näytekeräystarvikkeita
- ottaa alueensa näytteet vastaan, tarkistaa näytteiden taustatietojen riittävyyden
- kirjaa talteen näytteiden tiedot, sekä luovuttaa näytteentuojalle näytteitä vastaavat alueelliset seurantanumerot
- toimittaa näytetiedot Luonnonvarakeskukseen (postitus Antti Härkälälle, – muista kopioida lomake itsellesi)
- säilyttää näytteitä keräyksen ajan ja vastaa näytteiden lähettämisestä analysoitavaksi Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskukseen
Muuta erityistä:
Kerääjiksi kannattaa innostaa etupäässä henkilöitä, jotka ennestään tunnistavat suden jäljet ja jätökset, ja ovat itse halukkaita kerääjiksi. Keräys ei ole jokamieslaji vaan edellyttää perehtymistä eläinten jälkiin ja elintapoihin -> tunnistusongelmat. Näytteitä otetaan kuitenkin vastaan myös muilta kerääjiltä kuin metsästäjiltä. Jos keräysvastaava itse epäilee vastaanottamastaan näytteestä lajin olevan mahdollisesti muu kuin susi, kannattaa se kirjata näytelomakkeeseen.
Susien ulosteiden tunnistus:
- Suden uloste on usein tummaa, lähes mustaa.
- Ulosteessa on usein selvästi näkyvissä saaliseläimen karvoja.
- Koiran ulosteeseen verrattuna on suden uloste usein kiinteämpää.
- Suden uloste haisee väkevältä.
- Lisätietoja: ks. kuvaohje.
Näytteiden merkitsemisestä
Näytteitä vastaanottaessaan keräysvastaavan tulisi tarkistaa, että jokaisessa näytteessä on täytetty näytetiedot itse näytteeseen (valmis näytepussi, jossa näyte-etiketti). Näyte, josta tietolappu puuttuu, ei lähde DNA-analyysiin!!!
Koordinaatit
Koordinaatit saa esim. Kansalaisen karttapaikasta (http://kansalaisen.karttapaikka.fi)
Huom! Jos paikannus tehdään GPS:llä, on huolehdittava siitä, että paikannus on ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatistossa. Ellei näin tapahdu, on ilmoittajan ehdottomasti ilmoitettava se koordinaatistomuoto, jolla paikannus on tehty. Puutteellisiin tiedoin varustettuja näytteitä ei lähetetä eteenpäin analysoitavaksi.
Lisätietoja keräyskäytännöistä:
Antti Härkälä, Luonnonvarakeskus
antti.harkala@luke.fi,
puh. 029 532 7314
Lisätietoja keräysorganisaatiosta:
Olli Kursula, Suomen riistakeskus
olli.kursula@riista.fi,
puh. 029 431 2242
Lisätietoja tutkimushankkeesta:
Samuli Heikkinen, Luonnonvarakeskus
samuli.heikkinen@luke.fi,
puh. 029 532 7873