Määräraha kyläturvallisuutta kohentavaan esiselvitykseen

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on myöntänyt Iivantiiran kyläyhdistykselle 1 000 euron määrärahan sähköinfraa, varautumista, kansalaisten kriisinkestävyyttä ja kyläturvallisuutta koskevan tutkimuksen välineiden hankkimiseen.

Taustalla on kaksi vuotta takaperin toteutuneen tykkylumitalven koettelevat kokemukset sekä energiayhtiön jatkuvat sähköjakelun laadulliset ongelmat. Sähköjakelusta halutaan kerätä kestävää tietoa kylän asukkaiden elinehtojen ja paikkakunnalla toimivien yritysten toimintaedellytysten kohentamiseksi.

Esiselvityksessä on tarkoitus varustaa livantiiran 20-30 taloutta antureilla, joilla tarkkaillaan vähintään vuoden verran talouksien sähkonsaantia ja laatua. Tietoa kerätään mikrokontrollereiden, langattoman LoRa-tietoliikenteen sekä kylän yhdessä sen kumppanin, Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunnan rakentaman valokuituverkon välityksellä.

Hankkeen ajankohtaisesta edistymisestä kerrotaan Iivantiiran seudun verkkosivuston Kyläturvallisuus-palstalla, jossa opastetaan selvitystyöstä kiinnostuneille työn etenemisaskeleista, kylällä kehitetystä sähkön saatavuutta valvovasta järjestelmästä ja sen välineistä sekä selvityshankkeen jatkoon tähtäävistä näköaloista.

Kyläyhdistys tuottaa saaduista kokemuksista raportin, joka toimitetaan rahoittajalle. Yleishyödyllistä esiselvitystä raportoidaan 5-sivuisen raportin avulla, joka on perustana kyläyhdistyksen tulevalle kehittämistyölle. Raportti toimitetaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestölle, Kuhmon kaupungille sekä sähkön maakunnalliselle siirtoyhtiölle.

 

SPEK:in raportti: Kainuun sähkökatkot asukkaiden kokemana

Vuodenvaihteessa 2017-2018 Kainuun alueella koettiin laajoja sähkökatkoja. Tuotantokatkokset olivat seurausta vuodenvaihteen poikkeuksellisen suuresta tykkylumen määrästä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, SPEK tutki aikavälillä 31.1.-13.2.2018 alueen väestön varautumista, huolta ja auttamista.

Heikki Laurikaisen laatiman raportin lähtökohtana ei ollut katastrofin olemuksen määrälliset kuvaukset, vaan asukkaiden kokemukset, jotka sinällään olivat paljon puhuvia:

Veden tulo loppui sähköjen katkettua (oma kaivo), lapsiperhe joten pesut ja vessakäynnit ym oli hankalaa. Lämmitys loppui, (maalämpö), yksi leivinuuni ja sitä ahkerasti lämmitettiin, mutta se ei toista päätä taloa enää lämmitä. Alimmillaan talo jäähtyi 16 asteeseen. Välillä ei ollut kuuluvuutta kännykässä, onneksi ei kiireellistä apua tarvittu.

Seuraava ote on näyte katastrofin ulkonaisia piirteitä kuvaavasta osuudesta:

Runsas lumentulo kasasi puiden oksille raskaita lumikerrostumia, joiden seurauksena puita kaatui johdinlinjoille. Myös sähkölinjoille kertynyt lumi ja jää katkoivat sähköjä. Kaikkiaan Kainuun alueella oli tuhansia sähköttömiä kotitalouksia. Suurimmalle osalle sähköt saatiin palautettua nopeasti, mutta osa joutui olevaan useita vuorokausia sähköttä.

Tässä tilanteessa valokuidun varassa toimiva tietoliikenne olisi voinut tuoda helpotusta ongelmatilanteiden ratkomisessa. Valitettavasti myös kuituosuuskunnan laitehuoneista hupeni varasähköt, kun ne oli mitoitettu vain lyhytaikaisia katkoksia varten. Sähköyhtiön korjaustrategia ei näyttänyt riittävästi huomioivan tietoliikenteen merkitystä. Luoteis-Kuhmon kyläverkkojen Härmänkylän laitehuone oli melkeinpä pisimpään vailla sähköä jäänyt kiinteistö, kun se oli yhtäjaksoisesti 35 tuntia kestäneen tuotantokatkoksen kohteena.

Kyselyssä pyrittiin toki tekemään eräitä määrällisiäkin tarkasteluja asukkaiden kokemuksista. Turvallisuusuhan lisäksi, kotitalouksien asukkaat (42%) kokevat sähkökatkojen aiheuttavan huomattavissa määrin taloudellista haittaa:

Kaavion muokattu versio perustuu lähteeseen: Laurikainen, Heikki (2018). Kainuun sähkökatkot asukkaiden kokemana – Varautumista, huolta ja auttamista

SPEK:in raportin laatija tekee oivallisia havaintoja kriisin vakavuudesta raportin loppupäätelmissä:

Kainuun tapahtumasarja oli hyvä esimerkki keskeisen infrastruktuurin pettämisestä modernissa yhteiskunnassa ja sen laaja-alaisista vaikutuksista asukkaiden elämään. Sähköä tarvitaan kaikkialla ja sen asukkaat saivat nopeasti huomata, kun vessaan ei tullut uutta vettä, taloon lämpöä ja puhelu ei yhdistynyt.

Sähkökatkot aiheuttivat paikallistasolle asti ulottuvia, syvälle meneviä haasteita. Monet kaupungin aikoinaan rakentamat rivitaloasunnot toimivat suorasähkölämmityksen varassa. Iivantiiran rivitalossa lämmön lisäksi vesikin loppui. Kahden huoneiston asukkaat joutuivat muuttamaan pois kriisialueelta. Toinen asukas muutti pääkaupunkiseudulle ja toinen vapaa-ajan asunnolle, joka oli jäänyt katastrofin ulkopuolelle.

Nouda ja lue SPEK:in raportti: Kainuun sähkökatkot asukkaiden kokemana